Barcelona

Jätin mun viimeisen kesälomaviikon lokakuun alkuun.

Henrikin sai sen vapaaksi. Pakkohan se oli, kun oltiiin varattu loma Barcelonaan

Ajomatka ja lento meni mallikkaasti. Vieressäni istui 8v Jessika jonka kanssa höpistiin.
Barcelonan kentälle, olin onneksi ,saanut työkaverilta ohjeet ,minne mennä ,että pääsee bussilla keskustaan. Löydettiinkin se, kun pari kertaa kysyttiin neuvoa. Bussin edessä oli rahastaja .
Maksoi n 6e/ nenä.
Osattiin Henrin google kartan avulla hypätä oikeassa kohdassa pois.
Eli lähellä La Rambla katua.
Siinä oli heti poliisin nauhat ja meinattiin ohittaa ne ,mutta poliisit nosti naruja ja päästiin suoraan kadulle.
Katu on n 1,2 km pitkä ja sillä matkalla oli monia monia poliiseja.

Ei tullut turvaton olo missään vaiheessa. Ei terrorismista, eikä taskuvarkaista,joista oli varoiteltu
Kierrettiin kaukaa oijeti hotellille. Myöhemmin tajuttiin, että tosi simppeli ja lyhyt matka suoraan La Ramblasille,niinkuin Hotels.comin sivuilla sanottiin
Hotelli oli vaatimaton mutta hyvä ja siisti.Henkilökunta mukavaa ja avuliasta.
Barbara nimeltään

 Suihku ja amme. En tykkä noista lomakohteiden suihkuista kun ne on katossa. No onneksi löytyi jostain hotellista "pöllitty" suihkumyssy ,niin ei tarvinnut ,joka kerta hiuksiaan kastella. Kerran ahtauduttiin ammeeseen. Kuoharin kera. Henri joi lasillisen ,kun ei tykännyt ja minä loput :D

 Peili tuossa välissä.Eli ei onnitunut,että nyt kyllä meikkaan rauhassa kun kerrankin on aikaa...
Oikealla vessa

 Minä tietty laitoin vaatteeni kaappiin.Henri tykkää kaivella laukusta

 Ekana iltana ei paljoa kierretty. Käväistiin vaan hotkaisemassa hamppariateriat. Huom! Mulla tämä kevyt versio :)

 Aamupala oli tälläista....yritin syödä noita kinkunsiivuja, että jotain protskuja saisin.Ehkä niistä sain myös viikon kestävän pöpön vatsaani,koska Henri niihin ei sattunut ja säilyi vatsanväänteiltä

Katunäkymä meidän hotellin nurkalta La Ramblaan päin.Ihania kapeita kujia.Välillä niissä roikkui pyykkiä ja nyt lippuja ,koska oli juuri aika että Barcelona haluaa itsenäistyä
Nähtiin monet mielenosoitukset,muttei ajauduttu mukaan .Onneksi!
Suunnattiin La Ramblalle. Siellä oli monia eläviä patsaita.

Tuo raitamekkoinen ei kauaa jaksanut pysyä paikallaan

Törmättiin vahakabinetin lipunmyyjään ja oltiin innoissamme ,että sinne mentävä. Mutta oli pettymys . Paljon espanjalaisille tuttuja kasvoja ja nekin jotka "tunnettiin" oli tehty huonosti

 Pinokkio ei ollut näköisensä ja Punahilkka liian maskuliininen

 Hitleri ok

 Charles ehkä Camilla ei niin

 John Lennon ja Yoko Ono

 Harrison Ford ei yhtään näköisensä (sanoi Henri)

 Chaplin ehkä nuorena

 Henri käskystä katteli.Ei muuten  :D

 Eli en haaskaisi tuonne rahaa....

 La Ramblan päässä on Kolumbuksen monumentti

Yksi Barcelonalle tunnusomaisista nähtävyyksistä on Kolumbus Monumentti, joka kurkottaa taivasta kohden kävelykatu La Ramblan päädyssä lähellä merta ja pienvenesatamaa. 52 metriä korkean tornin suunnitteli Gaietà Buïgas vuoden 1888 Maailmannäyttelyä varten. Monumentin huipulla on 7m korkea Kristoffer Kolumbusta kuvaava patsas, joka on Rafael Archén luomus.

Rakennukset olivat ihanan koristeellisia

Löydettiin kauppahalli. Lakon takia osa myyjistä piti sinä päivänä luukut kiinni

 Ihania hedelmiä ja muuta elukan sorkkaa :D

 Käytiin syömässä tapaksia. Oltiinhan Espanjassa

Niillä sai  nälän katoamaan ,vaikka pieniä juttuja olikin.

Iltapäivästä lähdettiin katselemaan nähtävyyksiä ja listalla oli Montjuic kukkula. Päätettiin kivuta ensin sille...

Montjuïc on laaja kukkula Barcelonassa, Espanjassa. Se sijaitsee kaupungin keskustan lounaispuolella Sants-Montjuïcin alueella. Kukkulan itäreuna on lähes pystysuora ja siltä avautuu näköala kaupungin satamaan. Kukkulan laella on sijainnut useita linnoituksia, joista nykypäivään on säilynyt 1600- ja 1700-luvuilla rakennettu Castell de Montjuïc. Linnoitus toimi vankilana aina Espanjan sisällissodan aikoihin asti. Katalaanien nationalistijohtaja Lluís Companys teloitettiin linnoituksessa vuonna 1940. Nykyisin linnoituksen tiloissa toimii sotamuseo (Museo Militar).

Rappuja oli paljon .Ja korkealle piti kivuta. Eli kävi urheilusta. Olisi päässyt tuollaisella korivaunulla,mutta mentiin reippaina kävellen :)

Askeleita tuli joka päivä vähintään tämän verran. Eli kilometreissä n 20

 Illalliselle valmistelua

 La Rambla illalla

 Mun omeletti

Karikatyyri meistä


Karikatyyrien piirtäjiä oli muutama La Ramblasilla. Tuokin kuva tuli alle 10:ssä minuutissa.
10e/nenä maksoi.

Seuraavana päivänä lähdettiin pitkälle vaellukselle. Seuraavalle kohteelle oli matkaa.
Se oli Arc de Triomf riemukaari

Arc de Triomf on riemukaari Barcelonan kaupungissa Kataloniassa. Sen suunnitteli arkkitehti Josep Vilaseca i Casanovas vuoden 1888maailmannäyttelyn pääportiksi. Kaari on koristeltu useiden katalonialaistaiteilijoiden tekemillä veistoksilla.

Maija Mehiläinenkin oli tullut Barcelonaan.

Sitten lähdettiin taivaltamaan kohti Sagrada familia kirkkoa kohti. 

Sagrada Família (esp. Basílica y Templo Expiatorio de la Sagrada Familia, katal. Basílica i Temple Expiatori de la Sagrada Família) on Antoni Gaudín suunnittelema roomalais-katolinen kirkko Barcelonan keskustassa Eixamplen kaupunginosassa. Kirkon nimi merkitsee "pyhää perhettä", ja sen täydellinen nimi katalaaniksi on Temple Expiatori de la Sagrada Família. Pyhäkön rakennustyöt aloitettiin vuonna 1882 arkkitehti Francesc P. Villarin johdolla, mutta vuotta myöhemmin Antoni Gaudí sai vastuun suunnittelusta ja uudisti täysin rakennuksen alkuperäiset piirustukset. Kirkon rakentaminen on yhä kesken, vaikka rakennustöitä on tehty jo pitkälti toista sataa vuotta. Keskeneräisessä kirkossa järjestetään kuitenkin päivittäin messuja, yleensä kirkon kryptassa. Arkkitehti suunnitteli kirkkoa 40 vuotta, jona aikana kirkko muuttui työprosessina yhä suuremmaksi ja monimutkaisemmaksi. Gaudi muutti lopulta kirkkoon asumaan ja eli siellä erakkona 16 viimeistä elinvuottaan.

Paavi Benedictus XVI vihki keskeneräisen Sagrada Famílian käyttöön 7. marraskuuta 2010. Kirkko sai samalla basilikan arvon.[

Olihan kirkko näyttävä, MUTTA sisälle ei päästy. Olisi pitäny odottaa monta tuntia.
Eli se jäi harmittamaan :(

Seuraava paikka oli Park Guell. Kengätkin jo hinkkasivat ja oli jyrkkiä ylä/alamäkiä

No niinhän siin'in kävi että sinnekkään ei päässyt.
Eli jouduttiin tyytymään ulkoapäin tiirailuun

Näyttävä puisto on rakennettu Barcelonaa ympäröiville kukkuloille, ja sen värikkäät mosaiikkikoristelut, kasvit ja Gaudílle tyypilliset erikoiset arkkitehtoniset ratkaisut tarjoavat lähes loputtomasti nähtävää. Puisto on parhaimmillaan kauniina kesäpäivänä, mutta sopii loistavasti päiväretken kohteeksi minä vuodenaikana tahansa.

No jotain rakennelmia nähtiin.Mutta kaikki värikkäät teokset jäi näkemättä.

Gaudin kotitalossa sentään päästiin käymään.

Matkan varrella löydettiin hyvä kauppa. Ostin kengät ja takin .Henri housut

Ja vahingossa törmättiin 4D elokuvateatteriin. Siellä tuli Gaudin teoksista elokuva.Oli kiva kokemus vesi/ tuuli ja muiden efektien kanssa.

Henri pääsi kuvaan Gaudin kanssa.

Rakennukset niin ihania. Ei tule oikeuksiinsa kuvissa

Takaisin hotelliin mennessä käytiin vielä Casa Milassa

 Yhdessä kerroksessa oli asuinhuone. Kalusteineen

 Casa Milà on Antoni Gaudín suunnittelema rakennus Barcelonan Eixamplen kaupunginosassa. Se rakennettiin vuosina 1905–1907, jonka jälkeen Gaudí omistautui Sagrada Familia -katedraalin toteutukselle.

Rakennus erottuu naapuritaloista erikoisen, aaltomaisen julkisivunsa sekä Kuun maisemaa muistuttavan kattonsa vuoksi. Nykyisin Casa Milàa pidetään modernin arkkitehtuurin merkkiteoksena, mutta aikalaiset pitivät taloa poikkeuksellisen rumana ja pilailivat sen kustannuksella. He muun muassa antoivat talolle halventavan kutsumanimen "La Pedrera" (kivilouhos).

Casa Milà kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Sen omistaa Fundació Catalunya-La Pedrera.

Ja sitten vielä Casa Batllo. Joka nähtiin vaan ulkoa

 Casa Batlló on Antoni Gaudín ja Josep Maria Jujolin suunnittelema talo Barcelonan Eixamplen kaupunginosassa. Talo on rakennettu 1877 ja uudistettu 1905-1907.

Talo suunniteltiin alun perin hyvätuloiselle perheelle, ja se rakennettiin leveälle puistokadulle Barcelonan tyylikkääseen osaan. Rakennusta kutsutaan joskus nimellä Casa dels ossos (Luutalo), mikä johtuu sen orgaanisista, luurankoa muistuttavista muodoista. Julkisivu on koristeltu värikkäin mosaiikein, ja rakennuksen katto on kuin lohikäärmeen piikikäs harja. Erään teorian mukaan talon muotokieli symboloikin Katalonian suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön miekkaa, joka lävistää lohikäärmeen selän.

Vuodesta 1984 alkaen talo on ollut osa Unescon maailmanperintöluetteloa.

Sitten onneksi ei ollut pitkä matka hotellille. Oltiin aivan poikki! N 20 km :ä käveltiin.

Ja vielä hinkkaavilla kengillä.

 Illallisella oltiin ansaittu 3:n ruuan menu

 Olin kuullut että Barcelonassa on isot sangriat. No tilasin yhden tasan ja tarjoilija lupasi laittaa ,kahteen lasiin. Oletettiin, että se yksi tasan,mutta olikin omat.
Kivahan niitä toki oli siemailla ja samalla katsella ihmisiä .

Viimeinen päivä pyhitettiin rannalle. No ei me siä kauaa kärvennytty,kun tuo mies palaa heti.

Käytiin myös kauppakeskuksessa. Ja katujen varsia rampattiin ,hyvä niin koska läydettiin taas pari mieluista 

vaatekauppaa.

Viimeinen illallinen Hard Rock cafessa

Siellä oli täyttä ,mutta hyvä systeemi.Annettiin piippari joka hälyyttii, kun pöytä vapautui.Sitä odotellessa otettiin seinässä

olevalla kameralla kuva ja lähetettiin se sähköpostiin.

 Minä tietysti halusin kuoharia

Marilynille vielä heipat ;)

Lauantai aamulla oli herätys kuudelta ja oltiin pyydetty varaamaan taxi meille.

Taximatka maksoi n 20e kentälle ja onneksi olin lukenut jostain ,että laukuista saatetaan veloittaa extraa. Niin kävikin. Elikkä pari kymppiä lisää. Mukava matka taas. Ainoat miinukset ,ettei kaikkiin nähtävyyksiin päässyt perille. Ja omaa tyhmyyttä huonot kengät matkassa.....