Pastorin maalliset murheet

Viikonloppu meni taas nopeasti. Lauantaina mies oli ylitöissä ja me tytön kanssa kotona.
Kävästiin katsomassa kummitätiäni sairaalassa ,joka on kävelymatkan päässä meistä.
Lyhyt matka,mutta kestää kauan ,kun tuntuu,että tyttö ei osaa puhua,jos ei aina pysähdy.
Ja hän on kova puhumaan :D
Iltapäivällä lapsenlapsi tuli yökylään. Eikä aikaakaan,kun asunto oli mullinmallin.
Mutta kiva että Felicialla on leikkikaveria aina välillä. Koska hän ei ole hoidossa,niin leikkikavereita on
aika harvakseltaan.
Illalla mentiin vanhemman tyttäreni Marikan kanssa katsomaan Ilmajoen nuorisoseuran esitystä: Pastori Liimataisen maalliset murheet. Oli ihan katsottava,mutta parempiakin on nähty.
Yö meni niin ja näin. Lopullisesti kaikki oli hereillä vähän yli 8.
Tähdättiin mieheni kanssa 12:sta Veljekset Keskiselle joululahja ostoksille. Hyvin Vesa taas rikastui meidän käynnistä ja oli kivaa vaihteeksi mennä kahdestaan miehen kanssa. Harvoin kahdestaan minnekkään päästään.
Sitten vielä tunnin iltalenkki Marikan kanssa. Oli ihana sää ja ihana lenkkikaveri :)         ( kaverit )



Alinna toinen lenkkikavereista :)

Kommentit

  1. Hauskaa, kun kuvittelen kuinka ette pääse Felician kans ollenkaan eteenpäin kun se vain höpöttää :D

    Voiku ehtis useammin yhdes lenkille, yksin ei meinaa päästä liikkeelle :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä sitä sai hoputtaa monasti :D
      Pitää yrittää päästä mahdollisimman usein lenkille :O

      Poista
  2. Mä haluaisin kans lenkkikaverin, Joonas ei oo vielä suostunu :s :D

    Kiva, kun otitte Viivin vähä lyhyellä varoitusajalla yöksi <3 Vaikka onki kaksostenki kans ollu vaikeaa :DD

    VastaaPoista
  3. On se kivempi mennä jonku kanssa.Pitempikin matka menee nopeasti rupatellessa.
    Kaksoset on nyt parempaan päin :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ja taas sairastelua

Leikkauskertomus

Wien 8-13.1